Suomen vanhin puuristikirkko Kustavissa

1600-luvun lopulla Taivassalon pitäjässä sijaitsi neljä kirkkoa: Vartsalan kappeli, Pyhän Jakobin kappeli, Taivassalon emäkirkko sekä Iniön kirkko. Kaksi ensimmäistä sijaitsi nykyisen Kustavin alueella. Vuonna 1676 käyttöön vihityn, Kustavin Rahissa sijainneen Pyhän Jakobin kappelin runko on myöhemmin siirretty Kustavin Kivimaalle ja toimii nykyään Kustavin kirkkona.

Keväällä 1782 kuningas Kustaa III määräsi sekä Vartsalan kappelin että Pyhän Jakobin kappelin purettavaksi. Suunnitelma oli, että jälkimmäinen siirretään Kivimaan saarelle, vanhojen kappelien sijaintien keskipisteeseen. Maaliskuussa 1783 alettiin purkaa Pyhän Jakobin kappelia, ja jo toukokuussa uusi kirkko oli valmis uudella paikallaan. Kirkko pysyi muuten samanlaisena, mutta se sai uudet lehterit ja sitä korotettiin kolmella kyynärällä. Kesäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 1783 Rauman kontrahtirovasti A. G. Sacklinius vihki Kustavin kirkon käyttöön. Kirkko, seurakunta ja myöhemmin paikkakunta sai nimensä kuningas Kustaa III:n mukaan.

SKS:n arkistonjohtaja Outi Hupaniittu ja Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian professori Panu Savolainen tekivät Kustavin kirkkoon kesällä 2021 tutkimusretken. Selvisi, ettei Kustavin kirkko olekaan pitkäkirkko, johon on myöhemmin lisätty sivusakarat. Kyseessä onkin Suomen vanhin säilynyt ristikirkko, vuosimallia 1676. Koska alkuperäinen Pyhän Jakobin kappeli on valmistunut jo 1676, Kustavin kirkkoa voidaan pitää yhtenä viidestä 1600-luvulta asti säilyneestä ristikirkosta.

Kustavin kirkko oli sattumalta köröttelymme kymmenes kohde. Ensimmäinen tasaluku monista! Osuimme kirkkoon vielä sattumalta samaan aikaan, kun Turun Sanomiin haastateltiin tutkimuslöydöstä toista asianomaista tutkijaa, Outi Hupaniittua. Sen lisäksi, että tutustuimme kirkkoon pitkästä aikaa, saimme tilaisuuden keskustella hänen kanssaan kirkosta ja Kustavin historiasta muutenkin.

Kirkon historia on vähintäänkin mielenkiintoinen, mutta sen lisäksi se on tunnelmaltaan ainutlaatuinen, koruton ja arvokas. Kirkkosalissa on lukuisia kauniita yksityiskohtia, kuten merimiesten lahjoittamat laivat, maalaukset ja saarnatuoli.

Sukumme esi-isä, alla olevassa kuvassa saarnaa lukeva Allan Oksanen, toimi Kustavin kirkkoherrana vuodesta 1922 vuoteen 1954, siis yli 30 vuotta. Virkakaudellaan rovasti Oksanen muun muassa kokosi vapaaehtoislahjoituksia, joilla vanhaa saaristolaiskirkkoa restauroitiin.

Muista kesän aikana tekemistämme kirkkovierailuista tämä käynti oli poikkeuksellinen, koska suvun historian johdosta meillä on tähän kirkkoon erilainen tunneside kuin mihinkään muuhun. Hautausmaasta ja Kustavin historiaan liittyvien henkilöiden tarinoiden kokoamisesta on tullut arkinen osa kesälomia. Kauppareissun yhteydessä käymme siellä usein kiertelemässä, katselemassa hautoja ja myös muistelemassa rakkaita läheisiä. Ehkä täällä olemme lähinnä sitä kokemusta, mitä kirkko parhaimmillaan voi tarjota - kuulumista ja liittymistä johonkin itselle merkitykselliseen.

Kustavin kirkosta Wikipediassa

Kustavin kirkosta Kustavin seurakunnan sivuilla

Kustavin kirkko (1676) on Suomen vanhin säilynyt ristikirkko. Turun yliopiston Suomen historian oppiaineen blogi

Outi Hupaniitun videoluento Kustavin kirkon historiasta

Kirkko kuin koru keskellä Raisiota - Pyhän Martin kirkko

Raision Pyhän Martin kirkko on Varsinais-Suomen vanhimpiin kirkkoihin lukeutuva kivikirkko, jonka rakennusajaksi arkeologi Markus Hiekkanen on arvioinut 1500-luvun alkuvuosikymmeniä. Aiemmin kirkon rakennusaikana on pidetty vuotta 1305.

Raision kirkko jää mieleen huikean onnistuneena kokonaisuutena, jossa yksi vanhimmista kirkoistamme istuu maisemaan kuin koru. Harmaa kiviseinä sekä kirkon yläosan punaisenruskea puu ja musta katto näyttävät kuvien perusteella kauniilta kaikkina vuodenaikoina - niin kesäisen vihreyden kuin syksyn paljaiden puiden ja ruskankin keskellä. Kirkon hautausmaata ja koko kirkkoa ympäröivää miljöötä seurakuntasaleineen on rikastettu moderneilla yksityiskohdilla ja luovilla, kauniisti rakennetuilla elementeillä kuten hiljentymään kutsuva mietiskelypolku ja kirkolle johtava kivipaasien viitoittama sisääntulo.

Sisällä kirkossa valkoinen lautakatto, vaaleat kiviseinät, koristeelliset maalaukset ja mielenkiintoiset yksityiskohdat - muun muassa alttarin viereen sijoitettu sininen kaappikello ja vuonna 1786 rakennettu votiivilaiva - tekevät tunnelmasta rauhallisen ja kodikkaan. Kellon tarinaa nuori opas ei osannut kertoa aivan tarkalleen, mutta kertoi kuulleensa muilta kirkossa käyneiltä vierailta, että tällaisia on muissakin lähialueen kirkoissa. Tässä kyseisessä kirkossa kellon ovat omistuskirjoituksen perusteella lahjoittaneet Raision "nuoret miehet". Sisääntuloaulassa vaikutuksen tekevät vuonna 1968 löydetyt 1200-luvulle ajoitetut hautakivet, jotka ovat näin ollen yksiä Suomen vanhimmista hautakivistä.

Kirkkokierroksemme alussa olemme käyneet kirkoissa, joissa mielestämme erityisen onnistunut on kirkkopiha tai hautausmaa tai vastaavasti itse kirkko rakennuksena. Raision kirkko on onnistunut kokonaisuudessa, se tuntuu olevan luonteva osa maisemaa, yhteisöä ja eri kohtia historiassa. Vaikea sanoa mistä kaikesta se johtuu, mutta rohkealla ja ennakkoluulottomalla ympäristörakentamisella on siinä varmasti osansa.

Raision kirkosta Raision seurakunnan sivuilla

Raision kirkosta Wikipediassa

Raision kirkosta Tiekirkot-verkkosivulla

Pala Italiaa keskellä Turkua - Martinkirkko

Vuoden 1921 seurakuntajaon jälkeen Turun Martin kaupunginosaan tarvittiin uusi kirkko. Uuden Martinseurakunnan kirkkoa valittiin suunnittelemaan arkkitehdit Totti Sora ja Gunnar Wahlroos, joka oli muuten Akseli Gallen-Kallelan serkku! Valkoinen kivikirkko edustaa niin 1920-luvun pohjoismaista klassismia kuin funktionalismiakin. Martinkirkko vihittiin käyttöön 12. marraskuuta 1933, kun uskonpuhdistaja Martti Lutherin syntymästä tuli kuluneeksi 450 vuotta.

Valkoinen, yksinkertainen ja ilmeeltään rauhallinen Martinkirkko tuo mieleen Italian. Etenkin kirkkoa kiertävä, kivillä reunustettu terassi ja kirkon eteen sijoitettu viihtyisä, puupenkeillä kalustettu ja kukilla koristeltu aukio muistuttaa tuosta eteläeurooppalaisesta rannikkovaltiosta.

Kirkkosalissa on tummanruskeat puupenkit, punainen kivilattia, tynnyriholvirakenteestaan tunnettu korkea katto ja korkeiden ikkunoiden koristamat vaaleat seinät, joissa on turkoosiksi maalattuja yksityiskohtia. Suuri alttarimaalauskin on sävyiltään ja tyyliltään yksinkertainen, mutta sitäkin vaikuttavampi. Alttarimaalaus on huimat 15 metriä korkea ja 9,47 metriä leveä, ja se tunnettiin pitkään Pohjoismaiden suurimpana alttarimaalauksena. Urkuparvi on muuhun sisustukseen nähden koristeellinen, mutta toistaa silti yksinkertaista ja selkeää linjaa reunamaalauksia myöten. Kirkon tunnelma on on aivan omanlaisensa, levollinen ja miellyttävällä tavalla totinen.

Martinkirkossa voisi kuvitella istuvansa pitkiä aikoja yksin omien ajatustensa kanssa, rauhallisena ja tyynenä mietiskelemässä. Kirkkosalissa ei ole mitään liikaa tai liian vähän ja se tuntuu jättävän kävijälle itselleen juuri sopivasti tilaa omille ajatuksille, mielenrauhalle ja sellaisen yhteyden kokemukselle, joka on kirkolle erityistä. Täysin toisesta ääripäästä on esimerkiksi Hattulan Pyhän Ristin kirkko, jonka seinä- ja kattomaalausten lähtökohtakin on ollut varsin pedagoginen... Mutta tästä lisää, kun köröttelemme kohti Hattulaa!

Uuden Auran uutisartikkeli Martinkirkosta vuodelta 1933

Martinkirkosta Wikipediassa

Martinkirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla

Martinkirkosta Tiekirkot-verkkosivulla

Kirkko monitoimitilana - Turun Henrikinkirkko

Turun Henrikinkirkko on vuonna 1980 käyttöön vihitty punatiilinen kirkkorakennus, joka kantaa piispa Henrikin nimeä. Turun Luolavuoressa sijaitsevan kirkon suunnittelu aloitettiin jo 1960-luvulla, kun Henrikinseurakunta perustettiin Turkuun. Rakennussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 1967, ja vuonna 1979 alkoi turkulaisarkkitehtien Pekka Pitkäsen, Ola Laihon ja Ilpo Raunion suunnitteleman kirkon rakennustyöt.

Henrikinkirkko on kirkon verkkosivujen mukaan rakennettu "nykyaikaiselle seurakuntatoiminnalle välttämätöntä monitoimilinjaa" noudattelevaksi. Kirkon vieressä on Tähkäpuisto-niminen puistoalue, mutta muuten sitä ympäröi iso parkkialue. Kirkko on pyritty rakentamaan saavutettavaksi ja helppokulkuiseksi ja rakennuksen on tarkoitus viestiä siitä, että kaikki ovat tervetulleita. Heinäkuisena torstai-iltapäivänä tilat olivat suljettu, joten kiertelimme rakennusta vain ulkoa ja katselimme sisään ikkunoista ja lasiovista.

Pisätytyminen Henrikinkirkolla jätti meidät vierailijat tällä kertaa valitettavasti melko kylmiksi, emmekä saaneet kiinni kirkon tarinasta tai tunnelmasta. Osittain tämä johtui varmasti siitä, että emme päässeet sisälle kirkon tiloihin, mutta osittain ehkä siitä, että rakennus muistutti meitä liikaa joistain toisentyyppisistä tiloista - kirjastoista, virastoista ja muista vastaavista. Kirkon ulkonäöstä ei jäänyt käteen sellaisia kirkkoon kiinnittyviä yksityiskohtia, kuten esimerkiksi Lutherin kirkon kerrostalon seinältä selkeästi erottuva rautainen risti.

Toivottavasti Henrikinkirkossa kävijöillä on lämpimiä kokemuksia ja muistoja omasta kirkostaan, ja toivottavasti saamme tänne blogiin kommentteja myös niistä!

Henrikinkirkosta Wikipediassa

Henrikinkirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla

Pyhän Katariinan kirkko - pieni suuri kirkko Turussa

Aivan Turun ylioppilaskylän kupeessa sijaitsee 1400-luvulla rakennettu harmaakivikirkko. Samalla paikalla on jo 1300-luvulla sijainnut kirkko, jonka Itämerellä ja Pohjanmerellä vaikuttaneet vitaaliveljet ryöväsivät ja polttivat vuonna 1396. Kirkko on Pyhän Katariinan lisäksi pyhitetty Pyhälle Henrikille.

Köröttelimme Pyhän Katariinan kirkkoon suoraan Maarian kirkosta. Pyhän Katariinan kirkon kiviseinät muistuttivatkin hieman Maarian kirkosta, ovathan molemmat keskiajalle tyypillisiä kivikirkkoja. Kirkon porteista peremmälle kuljettaessa vaikutelma muuttui kuitenkin täysin, kun porteista aukesi näkymä suoraan suurelle Katariinan hautausmaalle. Kirkko tuntuikin sijoittuvan paljon laajemmalle alueelle ja olevan myös avoimempi osa maisemaa kuin porttien taakse piiloutuva Maarian kirkko.

Kirkkotarhassa on lukuisia kiinnostavia yksityiskohtia. Kirkon yhteyteen on vuosien saatossa rakennettu kolme suurta hautakappelia, joihin on haudattu aikansa merkkihenkilöitä sukulaisineen. Komea kellotapuli on vuodelta 1826.

Sisältä Pyhän Katariinan kirkko onkin ulkoisia puitteitaan pienemmän ja kotoisemman oloinen tiilipylväineen, sinisine kirkonpenkkeineen ja kaarevine kivikattoineen. Suoraan sisäänkäyntiä vastapäätä erottuu painava puuovi, jonka päälle on ripustettu suuri, siro krusifiksi. Ovi on kuitenkin muurattu umpeen, koska perimätiedon tiedon mukaan paha tulee pohjoisesta, eikä sitä haluttu päästää sisään - oven ääriviivat erottuvat hyvin edelleen myös ulkoseinästä. Muista yksityiskohdista mieleen jäi merimies Johan Talanderin itse tekemä taitava puulaiva, jonka hän aikoinaan lahjoitti Pyhän Katariinan kirkkoon.

Vierailustamme Pyhän Katariinan kirkkoon teki erityisen mukavan paikalla ollut nuori opas, joka ilahdutti meitä paitsi kirkkoon liittyvillä faktoillaan, mutta myös sillä, että piti silmin nähden paljon "omasta kirkostaan", jonka arvioi Turun kauneimmaksi.

Pyhän Katariinan kirkosta Wikipediassa

Pyhän Katariinan kirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla

Maarian kirkko ja salainen puutarha

Turun Räntämäessä seisoo upea keskiaikainen harmaakivikirkko, joka nykykäsityksen mukaan rakennettiin todennäköisesti 1440-luvulla. Vaikka kirkon sisällä vierailu jääkin toiseen kertaan, pystyi jo ulkoa havaitsemaan kirkon kulttuurihistoriallisen arvon ja sen kauneuden.

Lähestyimme Maarian kirkkoa Turun keskustan suunnalta ja ihastuimme historialliseen kivikirkkoon jo parkkipaikalla sitä ympäröivän vehreän hautausmaan ja puiden välistä siivilöityvän hienon valon takia. Kirkko oli kiinni saapuessamme, joten katselimme ja kuvasimme sitä tällä kertaa vain ulkopuolelta samalla kun kiersimme hautausmaata.

Hautausmaa oli kuin salainen puutarha täynnä hienoja yksityiskohtia, kuten puutarhaan johtavat kelta-valko-mustat kaarevat portit, takorauta-aidoilla rajatut sukuhaudat, rautaiset hautaristit, pensaiden keskelle kutsuvasti sijoitetut penkit ja sympaattiset muistoesineet. Kirkkomaan laidalta löytyi myös kierroksemme ensimmäinen vaivaisukko vakavan ja vaativan viestinsä kanssa.

Maarian kirkko on luultavasti yksi Suomen viehättävimmistä kirkoista myös sisältä, mutta pelkästään pihapiirissä ja hautausmaassa on jotain vastustamattoman tunnelmallista. Jo tässä vaiheessa kirkkokierrosta tuntuu siltä, että joihinkin kirkkoihin on palattava vielä uudestaan...

Maarian kirkosta Wikipediassa

Maarian kirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla

Maarian kirkosta Tiekirkot-verkkosivulla

Turun Lutherin kirkko - tul kottis!

Turun Lutherin kirkko oli ensimmäinen kokemuksemme koreilemattomasta kaupunkikirkosta.  Lutherin kirkko sijaitsee keskellä kaupunkia kadun varrella, kerrostalon alakerrassa. Yksinkertainen risti seinässä kertoo, että kyseessä on tosiaan kirkko. Tilan ulko-oveen ja ikkunoihin on kiinnitetty tarroilla kutsuva viesti: "Tervetuloa kotiin" - ja verkossa sama kehotus toistuu turuksi: "Tul kottis!"

Lutherin kirkon historia alkaa 1920-luvulta, kun tontti, jolla kirkko sijaitsee, siirtyi Turun evankelis-luterilaisen nuorisoliiton omistukseen. Liitto rakennutti tontilla sijainneiden koulurakennusten yhteyteen seurakuntasalin. 1960-luvulla laadittiin asemakaavan muutos, jonka avulla paikalle saataisiin modernit kirkkotilat ja uusia vuokra-asuntoja. Arkkitehtien Tauno Salon ja Olavi Heikkilän suunnittelema rakennus valmistui keväällä 1966, ja vuotta myöhemmin arkkipiispa Martti Simojoki vihki Lutherin kirkon käyttöön.

Kirkon verkkosivut kertovat, että Lutherin kirkko on eloisa ja kotoisa yhteisö monenlaisia kristittyjä ja etsijöitä. Kävijöitä kehotetaan astumaan sisään, polvistumaan, palvelemaan, löytämään ystäviä, rukoilemaan, opiskelemaan tai vain olemaan.

Kontrasti Lutherin kirkon sekä sitä ennen koettujen Turun tuomiokirkon ja Mikaelin kirkon välillä oli melkoinen. Lutherin kirkosta puuttui ristiä lukuun ottamatta kaikki muut kirkkoihin tyypillisesti assosioituvat ulkoiset merkit ja ehkä juuri sen takia mietimmekin eniten seurakuntaa, joka tämän kirkon lopulta muodostaa. Keitä he ovat? Mitä kirkko heille merkitsee? Mikä heitä yhdistää tai erottaa?

Kirkon ovet olivat konkreettisesti kiinni siellä käydessämme, mutta silti sieltä jäi tunne siitä, että ovi kyllä oli auki vieraallekin kävijälle.

Lutherin kirkosta Wikipediassa

Lutherin kirkon verkkosivut

Häikäisevän kaunis Mikaelinkirkko

Turun Mikaelinkirkko on vuonna 1905 valmistunut kolmilaivainen pitkäkirkko, jonka on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Sonck oli kirkon suunnittelukilpailun voittaessaan vasta 23-vuotias arkkitehtiopiskelija. Sonckin laatima ehdotus päihitti kilpailussa monia vanhempia ja kokeneempia arkkitehtejä, muun muassa Sonckin opettajan. Vanhemmalla iällään Sonck ei kuitenkaan ollut lainkaan tyytyväinen luomukseensa, ja hänen kerrotaan jopa vältelleen sen lähelle menemistä.

Port Arthurin kaupunginosassa sijaitseva, arkkienkeli Mikaelin nimeä kantava linnamainen kirkko edustaa tyyliltään uusgotiikkaa ja jugendia. Kirkon vuonna 2002 rakennetuissa uruissa on Suomen pisin, jopa 9,6 metriä pitkä, metallinen urkupilli. Turun Tuomasmessut järjestetään pääosin Mikaelinkirkossa.

Turun seurakuntien sivuilla Mikaelinkirkko esitellään "suomalaisen kesäluonnon kauneutta hehkuvana" ja "prinsessalinnamaisena" rakennuksena eikä syyttä. Vierailimme siellä heinäkuun helteisenä päivänä ja kirkon punatiilinen profiili korostui upeasti kirkkaansinistä taustaa vasten. Kirkko sijaitsee arvoisellaan paikalla korkealla mäellä ja jo hyvin hoidetulla piha-alueella on helppo nähdä, miksi se on yksi Turun suosituimmista vihkikirkoista. (Myös lähisuvusta löytyy Mikaelinkirkossa vuonna 1967 vihitty pariskunta.) Hämmästyttävää kyllä, kirkon suunnitellut Sonck ei yleisön ihailusta huolimatta itse ollut lopputulokseen tyytyväinen. Hän yritti saada alkuperäiseen, kilpailun voittaneeseen suunnitelmaansa lukuisia muutoksia ennen rakennustöiden alkua ja niiden aikana siinä kuitenkaan onnistumatta. Uusia ideoitaan hän pääsi toteuttamaan vasta muutama vuosi myöhemmin rakennetussa Tampereen tuomiokirkossa, johon palaamme sitten myöhemmin.

Satuimme osumaan kirkolle puoli tuntia ennen varsinaista aukioloaikaa niin, että pääsimme jo avatuista ovista sisään keskelle kirkon täyttävää urkuharjoitusta. Musiikki korosti muutenkin vaikuttavaa kokemusta kirkosta, joka on sisältä kuin korulipas muun muassa henkeäsalpaavan kauniiden seinä- ja kattorakenteiden ja -maalausten sekä ikkunoiden värikkäiden lasimaalausten ansiosta.

Mikaelinkirkosta Wikipediassa

Mikaelinkirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla

Kissan tassunjälkiä ja kulttuuriaarteita Turun tuomiokirkossa

Aurajoen rannalla, Unikankareen kukkulalla, kohoaa jo keskiajalta asti siinä seissyt kivikirkko. Nykyajan tutkimukset osoittavat, että kivikirkon rakentaminen on aloitettu 1300-luvun lopulla tai 1400-luvun alussa. Turun tuomiokirkon nykyisellä paikalla on todennäköisesti jo 1200-luvun lopulla seissyt puukirkko.

Turun tuomiokirkkoa on sen pitkän historian saatossa uusittu useaan otteeseen. Tuomiokirkon nykyinen torni on rakennettu Turun palon 1827 jälkeen. Myös kirkon sisusta jouduttiin uusimaan palon jälkeen. Pitkä ja monivaiheinen historia myös selittää, miksi kuuluisassa kivikirkossa voidaan havaita useita eri tyylisuuntia: ainakin romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä.

Turun tuomiokirkko on yksi merkittävimmistä ja vaikuttavimmista suomalaisista rakennuksista, ja sitä kutsutaankin epävirallisesti Suomen kansallispyhäköksi. Kirkko on keskeinen osa Turun ja koko maamme historiaa. Ehkä juuri tästä johtuen sitä on helpompi lähestyä opastuskierrosta vaativana nähtävyytenä tai spektaakkelimaisten kirkollisten toimitusten ja kirkkokonserttien näyttämönä kuin nykyseurakunnan yhteisenä kohtaamistilana. Mietimmekin aluksi, onko kirkko kävijöilleen sellaisena lainkaan kutsuva.

Toisaalta on ilmeistä, että juuri uudenlaisiin kohtaamisiin ja toimintamalleihin seurakunta panostaa; tiloista löytyy mm. oleskelutiloja lapsille, opastusta alueen pyhiinvaellusreiteille, kodikkaita olonurkkauksia ja taidenäyttely. Kirkon edustalle on pystytetty viihtyisä tori, jossa voi nauttia paikallisten ravintoloitsijoitten tarjoiluista sekä kahveista ja keskustelutuokioista päivystävän papin kanssa. Lisäksi seurakunnalla on upeat verkkopalvelut virtuaalisine kierroksineen ja esittelyineen.

Omalla vierailullamme meillä kävi hyvä tuuri, kun saimme oppaaksemme Mika Mäntyrannan, Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisen, jolla sattui olemaan papin päivystysvuoro kirkossa juuri tuolloin. Keskustelimme hänen kanssaan erityisesti juuri siitä, kuinka kirkosta tehdään yhteinen paitsi kulttuurihistoriallisesti merkittävänä nähtävyytenä, myös seurakuntalaisten arkea tukevana yhteisönä. 

Pyysimme häntä kertomaan erityisesti itselleen merkityksellisistä asioista kotikirkossaan - tämä yksinkertainen puinen krusifiksi oli yksi niistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan krusifiksin sanoma puhutteli vahvasti komean kirkon syrjäisessä kolkassa. 

Muita Mäntyrannan esille nostamia kiinnostavia yksityiskohtia olivat mm. alkuperäisen kirkon satoja vuosia vanha seinä, Pyhän ruumiin kappelin korvaamattoman arvokas rauta-aita vuodelta 1425 sekä yhden sivukappelin tiililattiaan muurausvaiheessa jääneet kissan tassunjäljet.

Keskustelussamme Mäntyranta vahvisti heillä jatkuvana haasteena olevan sen, kuinka löytää tasapaino historiallisen kulttuuriaarteen ja seurakunnalle yhteisen kirkkotilan ja -yhteisön välillä. Helteisenä päivänä tekemämme vierailu jättikin toisaalta ristiriitaisen, toisaalta hyvin miellyttävän vaikutelman Turun tuomiokirkosta. Ilman keskusteluja Karoliinan - Turun seudun pyhiinvaellusretkiin liittyvän hankkeen työntekijän - ja Mika Mäntyrannan kanssa tämä kirkkokierroksemme toinen kohde olisi jäänyt aika etäiseksi ja ulkokohtaiseksi. Nyt siitä syntyi sen sijaan ajatuksia ja kysymyksiä, joita pohdimme jatkossa myös muiden kirkkojen kohdalla.

Turun tuomiokirkosta Wikipediassa

Turun tuomiokirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla

Ylikosken suvun juurilla Honkajoella

Honkajoen kirkko on vuonna 1810 käyttöön vihitty päätytornillinen, puinen ristikirkko. Keisari Aleksanteri I:n nimeä kantava kirkko on yksi viidestä kirkonrakentaja Salomon Köhlströmin suunnittelemista kirkoista. Tyylisuunnaltaan rakennus edustaa kansanomaista puurakentamista, minkä lisäksi vaikutteita on otettu klassismista. Lopullisesti kirkko valmistui vuonna 1812.

Pelkistetty keltainen puukirkko hallitsee koko pienen kylän keskustaa ja tekee siitä kodikkaan vieraallekin tulijalle. Honkajoella meitä eniten kiinnostava kohde oli kuitenkin kirkkoa ympäröivä hautausmaa, jonne perheen herraseuran sukua on tiettävästi haudattu. Hautausmaa oli hyvin hoidettu ja helteisenäkin päivänä siellä oli useampi henkilö hoitamassa kauniita kukkaistutuksia ja kastelemassa niitä. Näistä eräs ystävällinen herra huomasi meidän valokuvaavan hautoja ja esitteli meille myös hautausmaan vanhimman hautaristin vuodelta 1876. Ainutlaatuinen hautamerkki sijaitsee aivan hautausmaan nurkassa, kivimuurin vieressä.

Yksi Honkajoen-matkamme kiintopisteistä oli suvun esi-isän, rovasti Yrjö Kivalon ja hänen perheensä hauta. Yrjö Kivalo, siihen aikaan vielä Georg Mittler, saapui Honkajoelle vuonna 1888. Yrjö vihittiin papiksi vuonna 1880 ja sai heti viran Tyrvään kirkkoherran apulaisena, olihan August-isä Tyrvään kirkkoherra. Isän kuoltua vuonna 1887 Yrjö alkoi etsiä uutta pappisvirkaa. Ainoana hakijana hänet valittiin Honkajoen uudeksi kappalaiseksi, ja virkaan hän astui 1. toukokuuta 1888.

Yrjö toimi Honkajoen kappalaisena pitkään. Vuosisadan vaihteessa hän haki muutamaa eri kirkkoherran virkaa eri puolelta Suomea tulematta kuitenkaan valituksi. Vuonna 1904 Yrjöä viimein onnisti. Honkajoen seurakunnasta tehtiin itsenäinen kirkkoherrakunta, ja monta kuukautta kestäneen haun jälkeen Yrjö itse oli ainoa kirkkoherran viranhakija. Näin ollen Yrjö sai pitkään hamuamansa ylennyksen kirkkoherraksi vuonna 1905. Honkajoen seurakuntalaisten paimentamisen ohella Yrjö hoiti ajoittain muun muassa Isojoen ja Karvian kirkkoherran virkoja. Rovastin arvonimen hän sai vuonna 1909. Honkajoella yli 30 vuotta vaikuttanut Yrjö Fabian Kivalo kuoli 80-vuotiaana keväällä 1921.

Honkajoen kirkosta Wikipediassa

Honkajoen kirkosta Kankaanpään seurakunnan sivuilla

Tiivis yhteenveto Yrjö Kivalon urasta