Aivan Turun ylioppilaskylän kupeessa sijaitsee 1400-luvulla rakennettu harmaakivikirkko. Samalla paikalla on jo 1300-luvulla sijainnut kirkko, jonka Itämerellä ja Pohjanmerellä vaikuttaneet vitaaliveljet ryöväsivät ja polttivat vuonna 1396. Kirkko on Pyhän Katariinan lisäksi pyhitetty Pyhälle Henrikille.
Köröttelimme Pyhän Katariinan kirkkoon suoraan Maarian kirkosta. Pyhän Katariinan kirkon kiviseinät muistuttivatkin hieman Maarian kirkosta, ovathan molemmat keskiajalle tyypillisiä kivikirkkoja. Kirkon porteista peremmälle kuljettaessa vaikutelma muuttui kuitenkin täysin, kun porteista aukesi näkymä suoraan suurelle Katariinan hautausmaalle. Kirkko tuntuikin sijoittuvan paljon laajemmalle alueelle ja olevan myös avoimempi osa maisemaa kuin porttien taakse piiloutuva Maarian kirkko.
Kirkkotarhassa on lukuisia kiinnostavia yksityiskohtia. Kirkon yhteyteen on vuosien saatossa rakennettu kolme suurta hautakappelia, joihin on haudattu aikansa merkkihenkilöitä sukulaisineen. Komea kellotapuli on vuodelta 1826.
Sisältä Pyhän Katariinan kirkko onkin ulkoisia puitteitaan pienemmän ja kotoisemman oloinen tiilipylväineen, sinisine kirkonpenkkeineen ja kaarevine kivikattoineen. Suoraan sisäänkäyntiä vastapäätä erottuu painava puuovi, jonka päälle on ripustettu suuri, siro krusifiksi. Ovi on kuitenkin muurattu umpeen, koska perimätiedon tiedon mukaan paha tulee pohjoisesta, eikä sitä haluttu päästää sisään - oven ääriviivat erottuvat hyvin edelleen myös ulkoseinästä. Muista yksityiskohdista mieleen jäi merimies Johan Talanderin itse tekemä taitava puulaiva, jonka hän aikoinaan lahjoitti Pyhän Katariinan kirkkoon.
Vierailustamme Pyhän Katariinan kirkkoon teki erityisen mukavan paikalla ollut nuori opas, joka ilahdutti meitä paitsi kirkkoon liittyvillä faktoillaan, mutta myös sillä, että piti silmin nähden paljon "omasta kirkostaan", jonka arvioi Turun kauneimmaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti