Aurajoen rannalla, Unikankareen kukkulalla, kohoaa jo keskiajalta asti siinä seissyt kivikirkko. Nykyajan tutkimukset osoittavat, että kivikirkon rakentaminen on aloitettu 1300-luvun lopulla tai 1400-luvun alussa. Turun tuomiokirkon nykyisellä paikalla on todennäköisesti jo 1200-luvun lopulla seissyt puukirkko.
Turun tuomiokirkkoa on sen pitkän historian saatossa uusittu useaan otteeseen. Tuomiokirkon nykyinen torni on rakennettu Turun palon 1827 jälkeen. Myös kirkon sisusta jouduttiin uusimaan palon jälkeen. Pitkä ja monivaiheinen historia myös selittää, miksi kuuluisassa kivikirkossa voidaan havaita useita eri tyylisuuntia: ainakin romaanista, goottilaista ja uusgoottilaista tyyliä.
Turun tuomiokirkko on yksi merkittävimmistä ja vaikuttavimmista suomalaisista rakennuksista, ja sitä kutsutaankin epävirallisesti Suomen kansallispyhäköksi. Kirkko on keskeinen osa Turun ja koko maamme historiaa. Ehkä juuri tästä johtuen sitä on helpompi lähestyä opastuskierrosta vaativana nähtävyytenä tai spektaakkelimaisten kirkollisten toimitusten ja kirkkokonserttien näyttämönä kuin nykyseurakunnan yhteisenä kohtaamistilana. Mietimmekin aluksi, onko kirkko kävijöilleen sellaisena lainkaan kutsuva.
Toisaalta on ilmeistä, että juuri uudenlaisiin kohtaamisiin ja toimintamalleihin seurakunta panostaa; tiloista löytyy mm. oleskelutiloja lapsille, opastusta alueen pyhiinvaellusreiteille, kodikkaita olonurkkauksia ja taidenäyttely. Kirkon edustalle on pystytetty viihtyisä tori, jossa voi nauttia paikallisten ravintoloitsijoitten tarjoiluista sekä kahveista ja keskustelutuokioista päivystävän papin kanssa. Lisäksi seurakunnalla on upeat verkkopalvelut virtuaalisine kierroksineen ja esittelyineen.
Omalla vierailullamme meillä kävi hyvä tuuri, kun saimme oppaaksemme Mika Mäntyrannan, Turun tuomiokirkkoseurakunnan kappalaisen, jolla sattui olemaan papin päivystysvuoro kirkossa juuri tuolloin. Keskustelimme hänen kanssaan erityisesti juuri siitä, kuinka kirkosta tehdään yhteinen paitsi kulttuurihistoriallisesti merkittävänä nähtävyytenä, myös seurakuntalaisten arkea tukevana yhteisönä.
Pyysimme häntä kertomaan erityisesti itselleen merkityksellisistä asioista kotikirkossaan - tämä yksinkertainen puinen krusifiksi oli yksi niistä. Kaikessa yksinkertaisuudessaan krusifiksin sanoma puhutteli vahvasti komean kirkon syrjäisessä kolkassa.
Muita Mäntyrannan esille nostamia kiinnostavia yksityiskohtia olivat mm. alkuperäisen kirkon satoja vuosia vanha seinä, Pyhän ruumiin kappelin korvaamattoman arvokas rauta-aita vuodelta 1425 sekä yhden sivukappelin tiililattiaan muurausvaiheessa jääneet kissan tassunjäljet.
Keskustelussamme Mäntyranta vahvisti heillä jatkuvana haasteena olevan sen, kuinka löytää tasapaino historiallisen kulttuuriaarteen ja seurakunnalle yhteisen kirkkotilan ja -yhteisön välillä. Helteisenä päivänä tekemämme vierailu jättikin toisaalta ristiriitaisen, toisaalta hyvin miellyttävän vaikutelman Turun tuomiokirkosta. Ilman keskusteluja Karoliinan - Turun seudun pyhiinvaellusretkiin liittyvän hankkeen työntekijän - ja Mika Mäntyrannan kanssa tämä kirkkokierroksemme toinen kohde olisi jäänyt aika etäiseksi ja ulkokohtaiseksi. Nyt siitä syntyi sen sijaan ajatuksia ja kysymyksiä, joita pohdimme jatkossa myös muiden kirkkojen kohdalla.
Turun tuomiokirkosta Wikipediassa
Turun tuomiokirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän sivuilla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti