Kakskerran kirkko - kuin kotiin olisi tullut

Alkukesän 2022 Turun reissun kirkoista Kakskerran kirkko oli ehdottomasti vaikuttavin. Kakskerran saaressa, aivan rannassa sijaitseva Kakskerran kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1769. Perimätiedon mukaan kirkon historia alkaa jo yli 80 vuotta aiemmin, vuonna 1686. Kakskerran saaren asukkaat olivat kyseisenä vuonna saaneet rannasta valtaisan lahnasaaliin. Saalis nähtiin merkkinä Jumalalta: tähän on rakennettava kirkko.

Vuonna 1693 kuningas Kaarle XI myönsi luvan kirkon rakentamiseen, mutta sota- ja katovuosien aiheuttaman köyhyyden takia rakennushanke jäi alkutekijöihin. Viimein, vuonna 1764, käännyttiin kuningas Aadolf Fredrikin puoleen, jolta uusi rakennuslupa heltisi. Ajan tavoista ja korkeista hinnoista huolimatta Kakskerran seurakuntalaiset saivat suuren, keskiajan rakennustyyliä mukailevan kivikirkon. C. F. Schröderin suunnittelemaa harmaakivikirkkoa on restauroitu paljolti 1940-luvulla, jolloin arkkitehti Erik Bryggmanin suunnitelmien mukaan uusittiin kirkon sisustus.

Helteisen päivän ajelu pitkin pieniä teitä oli mieleenpainuva jo sellaisenaan, mutta tien päässä meren rannalla odottava kirkko ylitti odotukset heti ensinäkemältä. Kivikirkkoa ympäröi kauniisti hoidettu hautausmaa, jota reunustaa sammaloitunut kiviaita ja valkoisina ja violetteina villisti kukkivat juhannus- ja alppiruusut. Kesäpäivänä auringossa kimalteleva meri välkkyi heti kirkon takana. Merta vasten on sijoitettu myös punamusta, yksinkertainen tapulitorni. Tässä maisemassa oli helppo kuvitella, kuinka palkitsevaa tähän kirkkoon oli ollut taivaltaa pidemmältäkin saaristosta vaikka soutuveneillä. Kirkko kutsui kotoisalla ja silti ylväällä olemuksellaan varmasti puoleensa mereltäkin päin tulevaa seurakuntaa.

Ihan alkuun kiersimme hautausmaata, joka teki meihin vaikutuksen jo sellaisenaan, meren ympäröimänä kauniina ympäristönä, johon kivikirkko istuu saumattomasti. Luulimme, ettemme pääsisi kirkkoon sisään, kunnes jo lähtöä tehdessämme törmäsimme parkkipaikalla kirkon työntekijään, joka oli tulossa päästämään toista seuruetta harjoittelemaan tilaisuutta kirkkoon. Niinpä saimme oven kirkkoon auki ja vieläpä oppaan mukaamme.

Sisältä kirkko on varmaan yksi kauneimmista tähän mennessä vierailluista kohteistamme. Kaareva lautakatto on valkeaa puuta, seinät valkoista kiveä, lattia tummaa puuta ja penkit kirkkaan siniset. Takaosan urut, Kangasalan urkutehtaan mekaaniset urut vuodelta 1967, ovat poikkeuksellisen kauniit. Hopeisten urkupillien taustaa koristaa turkoosi ja tummanruskea puu. Koristeelliset kristallikruunut kattosomisteineen ja sinisine yksityiskohtineen, suloinen ehtoollisen asettamista kuvaava alttaritaulu 1600-luvulta ja keilamaisilla elementeillä somistettu aitaus alttarin ympärillä sekä maalauksin, kyntteliköin ja tekstitauluin koristeltu saarnastuoli juhlistavat muuten hyvin yksinkertaista kirkkosalia.

Kirkon työntekijä kertoi meille kirkon arjesta, muun muassa tarinan siitä, kuinka juuri viimeksi kirkossa vihitty pari oli saanut vihkitilanteeseen kuokkavieraan hiirestä, joka oli kesken vihkimistä juossut morsiamen hunnun yli alttarilla. Ilmeisesti kaikeksi onneksi morsian oli suhtautunut tilanteeseen tyynen rauhallisesti ja huvittuneena, eikä hiiri ollut onnistunut pilaamaan tunnelmaa. Lisäksi kuulimme siitä, kuinka upea konsertti kirkossa oli juuri järjestetty taitavien muusikoiden - muun muassa huippusaksofonistin - toimesta, mutta paikalle oli löytänyt vain kourallinen yleisöä.

Tämä kirkko jätti ehdottomasti muistiimme tunnelmajäljen. On harmi, jos näitä helmiä ei osata hyödyntää, eikä niitä löydetä. 

Kirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivuilla
Kakskerran kirkosta Wikipediassa
Kirkon uruista Marko Hakanpään kotisivuilla

Hirvensalon kirkko kaikessa yksinkertaisuudessaan

Turun linnan kirkossa vierailtuamme päätimme vielä käydä yhdessä tai kahdessa lähellä sijaitsevassa kirkossa ennen kotiinpaluuta. Kartta antoi meille kaksi kohdetta ja ensimmäinen näistä oli Hirvensalon kirkko. Niinpä jatkoimme helteisen kesäpäivän retkeä ja köröttelimme kohti Hirvensaloa.

Turun Hirvensalossa sijaitseva tiilikirkko on valmistunut vuonna 1962. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Pekka Pitkänen. Pitkänen on suunnitellut useita kirkkotiloja Turussa ja muun muassa Satakunnassa. Kirkko ei ole tällä hetkellä käytössä sisäilmaongelmien takia. Rakennuksen purkua on suunniteltu, mutta purkusuunnitelma on tällä hetkellä jäissä.

Jo ennen perille saapumista googlailu antoi meille vinkkejä Hirvensalon kirkon tämänhetkisestä karusta todellisuudesta. Kirkko ja seurakuntakeskus ovat suljettuja sisäilmaongelmien takia, joten sisälle emme kirkkoon päässeet. Ajelimme kuitenkin läheiselle parkkipaikalle, jonne kirkko erottuu vehreän puuston välistä valkoisena, yksinkertaisena rakennuksena.

Tähän mennessä meillä oli jo joitain kokemuksia moderneista kirkkorakennuksista, jotka muistuttavat enemmän kirjastoa kuin kirkkoa, mutta tässä Hirvensalon kirkko kyllä tekee poikkeuksen. Jollain tavalla valkotiilinen, osittain korkealle kohoava yksinkertainen rakennus onnistuu hiukan ränsistyneenä ja villinä kasvavasta puustosta ja kasvillisuudesta huolimatta - vai sittenkin juuri niistä johtuen - näyttäytymään arvokkaana ja juhlallisena tilana.

Kirkkoköröttelijöinä meitä kiinnostavat kirkoissa niiden historia, tarinat ja tunnelma. Tämän kirkon historiaa ja tarinoita emme tulleet tunteneeksi, mutta käymättä kirkossa edes sisällä, koimme sen tunnelman jopa liikuttavaksi.

Hirvensalon kirkosta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivuilla
Hirvensalon kirkosta Wikipediassa

Linnan kirkko osana Turun historiaa

Vierailimme kesäkuussa Turun linnassa osana Turun viikonloppureissua ja luonnollisesti meitä kiinnosti erityisesti linnan sisällä oleva kirkko, tai oikeastaan kaikista linnan eri kirkollisista tiloista se, joka edelleen on luterilaisen kirkon käytössä.

1550-luvulla Juhana-herttuan asuttaessa Turun linnaa päätettiin sen eteläsiipeen rakentaa suuri juhlasali. Noin 150 vuotta pitosalina toiminut tila päätettiin vuonna 1706 uudelleensisustaa ja vihkiä kirkoksi. Syynä tähän oli se, ettei linnassa sijaitseva, alun perin katolinen Sturen kirkko enää riittänyt kokonsa puolesta palvelemaan linnan ja lähiseudun asukkaita.

Salin etuosassa, hieman saarnatuolista alttarille päin on sijoitettu kaksi majesteetillista katosta. Kuninkaalliset aitiot rakennettiin vuonna 1775, kun kuningas Kustaa III vieraili Turussa. Linnan kirkko tuhoutui jatkosodan pommituksissa vuonna 1941 ja rakennettiin kuvien pohjalta uudestaan. Nykyään kirkkoa hallinnoi Turun museokeskus, ja tilassa järjestetään muun muassa konsertteja, joulukirkkoja sekä vihkiseremonioita.

Kirkkosali itsessään on upeasti entisöity, valoisa tila, jossa on kaunis valkoisen, turkoosin ja tumman puun väritys. Lautakatto ja -lattia luovat kivan kontrastin paksuille kiviseinille kaari-ikkunoineen. Katosta roikkuu yksityiskohtana saariston ja rannikon kirkoille tyypilliseen tapaan lahjoitettu laiva ja sen vastapainona sekä alttarin että takana olevien urkujen kohdalla välkkyvät kauniit kristallikruunut. Alttari on korumaisen kaunis. Ristiinnaulittua Jeesusta esittävää alttarimaalausta kehystävät kaksi ruudutettua ikkunaa isojen kaarellisten syvennysten keskellä. Latinankieliset sanat "Te Deum laudamus" (Sinua, Jumala, me ylistämme) koristavat yksinkertaista alttaria. Esteettisenä kokemuksena kirkkosali oli varsin harmoninen ja kokonaisuutena rauhallinen ja kaunis.

Tässä historiallisessa kokonaisuudessa huomion vei kuitenkin Turun linna kokonaisuudessaan sen hienosti koottuine ja kerrottuine tarinoineen. Kirkkosali oli vain yksi tila kaiken muun muassa ja kiinnostavinta olikin seurata tarinoita siitä, kuinka eri aikoina linnaa asuttaneet historialliset henkilöt olivat tiloja käyttäneet arjessaan ja juhlissaan. Kirkkosalia ympäröivät lukemattomat upeat juhlasalit, kuninkaallisten asuin- ja edustustilat, vankityrmät, palvelijoitten huoneet, vaatehuoneet ja vieraiden majoitustilat. Kirkkosali jäi tässä kokonaisuudessa väistämättä yhdeksi yksityiskohdaksi muiden lukemattomien joukossa, toki kauniiksi sellaiseksi. 

Turun linnan kirkosta Wikipediassa

Kirkosta Turun linnan verkkosivuilla