Vuonna 1927 Salon seurakunnan kirkoksi vihitty Salon kirkko oli alun perin G. E. Ekestubben suunnittelema rukoushuone vuodelta 1894. Kirkkokadun varrella seisovan pyhätön alttaritaulun, jota emme valitettavasti päässeet itse katselemaan, on maalannut Venny Soldan-Brofeldt.
Salon kirkkoon eksyimme hiukan sattumalta aurinkoisena kesäpäivänä, matkalla Lohjalta Kustaviin. Lomalla oli aikaa, joten päädyimme vähän päähänpistosta poikkeamaan reitiltä Saloon, tähtäimessä pariin kirkkoon tutustuminen. Ulkopaikkakuntalaisesta hieman yllättävällä paikalla keskellä kaupunkia, kauppakeskuksen ja asuinrakennusten seassa sijaitsevan puisen rakennuksen pystyi tunnistamaan kirkoksi tornin perusteella, muutoin alun perin rukoushuoneeksi valmistunut rakennus oli vaatimaton ja hieman ränsistyneen oloinen. Lukittu kirkko synnytti vaikutelman vähäisestä käytöstä, vaikka sisälle toimituksiin ilmeisesti mahtuukin noin parisataa seurakuntalaista. Kirkolla ei myöskään ollut etunaan miellyttävää ympäristöä - kirkkomaata, puutarhaa tai pihaa - ainoastaan katu ja parkkipaikka - ja se vaikutti omalta osaltaan kokemuksemme. Päällimmäiseksi meille jäi kokemus siitä, että kirkko ei satunnaiselle kävijälle herättänyt kokemusta pyhyydestä, joka ainakin meille usein syntyy jo pelkästään kirkkoa lähestyttäessä. Muistiin tuli merkittyä, että pyhyyttä oli yhtä vaikea tavoittaa, kuin kirkon vieressä nököttävän portin oli vaikea tavoittaa tarkoitusta ilman aitaa.
Kirkkoja körötellessä olemme kyllä usein todenneet, että ulkopuolisina kävijöinä saatamme tehdä vääryyttä kirkoille arvioissamme, mutta arviomme ovatkin nimenomaan satunnaisten kävijöiden arvioita. Olisikin hienoa kuulla kirkossa kävijöiden ja seurakuntalaisten omia kokemuksia kirkoistaan suhteessa näihin kirjoituksiimme!
Salon kirkosta Salon srk:n sivuilla
Salon kirkosta Wikipediassa
