Lohjan Pyhän Laurin kirkko - tyylikäs yhdistelmä vanhaa ja uutta

Lohjan Pyhän Laurin kirkko on suuri, noin 550 ihmiselle istumapaikan tarjoava kivikirkko, joka kohoaa korkeana Lohjan keskustassa. Kirkko on vuonna 2003 tehdyn tutkimuksen mukaan rakennettu vuosien 1470 ja 1490 välisenä aikana. Keskiajalta säilyneistä kirkoista Lohjan kirkko on yksi suurimmista. Vain Turun tuomiokirkko ja Naantalin luostarikirkko ovat sitä suurempia. Kirkko on nimetty 200-luvulla Roomassa vaikuttaneen Pyhän Laurentiuksen mukaan. Pyhästä Laurista ja hänen tarinastaan kerromme myöhemmin vielä lisää.

Lohjan kirkko on ehkä yksi tyylikkäimmistä kirkoista matkamme varrella. Kirkkosalissa on yhdistetty onnistuneesti moderni tekniikka ja yksinkertaisen kauniit puukalusteet upeisiin vanhoihin seinä- ja kattomaalauksiin. Urut ovat tummanpuhuvat ja koreilemattomat. Muuten salissa on yksityiskohtia, kuten maalauksia tai seinälle kiinnitettyjä veistoksia, harkiten. 

Maalauksissa on jotain tuttua ja niiden oletetaankin olevan samojen kirkkomaalareitten kädenjälkeä kuin Hattulan Pyhän Ristin kirkon seinämaalaukset. Muun muassa Jeesuksen sukupuu löytyy molemmista kirkoista melko identtisenä maalauksena. 

Lohjan kirkolle omaleimaista taas on esimerkiksi kattoon kuvitettu julma tarina Pyhästä Laurista ja hänen kohtalostaan. Diakonina toiminut Lauri ei aivan noudattanut Rooman keisarin käskyjä, ja kurittomuutta seurasi kuolemanrangaistus. Lauri asetettiin halsterin tapaiselle rautalankaverkolle poltettavaksi. Tarina kertoo, että Lauri pysyi tyynenä ja jopa pilkkasi pyöveleitään pyytämällä, että he kääntäisivät Laurin toiselle kyljelleen, jotta sekin puoli paistuisi. Lohjan kaupungin vaakunassa on kuvattuna Pyhään Lauriin viittaava parilarauta.

Katto- ja seinämaalausten lisäksi kirkossa on kiinnostavana yksityiskohtana Margareta Capsian alttaritaulu hienoine puisine kehyksineen. Capsiaa pidetään 1700-luvun alkupuoliskon taitavimpana suomalaiskirkkotaiteilijana ja Suomen historian ensimmäisenä naismaalarina. Tärkeän palasen Suomen naishistoriaa Lohjan kirkkoon lahjoitti silloinen kirkkoherra Arctopolitanus vuonna 1738.

Myös kirkon hautausmaa on poikkeuksellisen tyylikäs ja hyvin hoidettu. Hautojen välissä risteilevät  hiekoitetut polut ja kulkureitit liittävät hautausmaan saumattomasti kivikirkkoon ja hautausmaalta löytyy mielenkiintoisia, puhuttelevia muistomerkkejä kivisistä paasista puuristeihin ja rauta-aidoilla rajattuihin sukuhautoihin.

Lohjan Pyhän Laurin kirkko on kaikessa suuruudessaan ja kauneudessaan hyvin puhutteleva ja vangitseva kirkko, josta voisi kertoa tarinoita ja omia kokemuksiaan vaikka kuinka pitkään. Länsi-Uudellamaalla kohoava jylhä kivikirkko todella vakuuttaa kävijän kauniilla rakenteillaan, upeilla seinämaalauksillaan ja pitkällä historiallaan.

Lohjan Pyhän Laurin kirkosta Wikipediassa

Pyhän Laurin kirkosta Lohjan seurakunnan verkkosivulla

Lohjan Pyhän Laurin kirkosta Tiekirkot-verkkosivulla

Tyrvännön valkea kirkko

Tyrvännön kirkko on vuonna 1803 käyttöön vihitty puukirkko, joka sijaitsee Hattulan Tyrvännössä, lähellä Vanajaveden rantaa. Tyrväntö oli itsenäinen seurakuntansa vuoteen 1970 asti, jolloin Tyrväntö liitettiin osaksi Hattulaa ja samalla seurakunta osaksi Hattulan seurakuntaa. Viehättävän puukirkon on Ruotsin yli-intendentin viraston ohella suunnitellut kirkonrakentaja Matti Åkerblom, jonka käsialaa ovat myös muun muassa Angelniemen ja Nurmijärven kirkot.

Kirkko sijaitsee maaseutumaiseman keskellä tieltä suojassa, metsäisellä mäellä. Kirkkopihalle astuttiin rauta-aidan portista, jota korosti yksinkertainen risti. Kirkkoköröttelijöiden matkalla Tyrvännön kirkko oli ensimmäinen valkea puukirkko ja rakennuksena selkeälinjainen ja helposti lähestyttävä. Tämäkin kirkko oli käyntimme aikana suljettu, joten kiersimme sitä ainoastaan ulkopuolelta.

Hautausmaalla huomiomme kiinnittyi muutamaan kirkon läheisyyteen sijoitettuun hautaan, jotka muodostivat jyrkän kontrastin kirkon koruttomalle olemukselle. Haudat olivat valtavia perhehautoja, jotka veivät luonnollisesti tilaa hautausmaalla muilta haudoilta, mutta jollain tavalla myös kirkolta. Näiden sukujen tarina kiinnosti ehkä juuri siksi. 

Liikuttavana yksityiskohtana kirkon toiselta reunalta löysimme haudan, jonka muistomerkki kertoi siinä lepäävän vanhan mummon, Maria Antintyttären, Monalan kartanosta. Tämä taisi olla ensimmäinen hauta, jossa emännän, talollisen vaimon tai rouvan sijaan vainajalle sopivimmaksi määreeksi oli valittu vanha mummo.

Tyrvännön kirkosta Wikipediassa
Tyrvännön kirkosta Hattulan seurakunnan verkkosivulla

Hattulan kirkko maamerkkinä

Hattulan uusi kirkko on vuonna 1857 valmistunut tiilikirkko, joka edustaa tyylisuunnaltaan uusgotiikkaa. Kirkon suunnitteli saksalaissyntyinen Ernst Bernhard Lohrmann, joka aikoinaan suunnitteli Suomeen yli 20 kirkkoa. Hattulan kirkossa on kolme kelloa, jotka ovat kaikki tuotu Hattulan vanhasta Pyhän Ristin kirkosta. Uusi kirkko ikään kuin syrjäytti vanhan Pyhän Ristin kirkon, ja suurin osa seurakunnan tilaisuuksista järjestetäänkin uudessa kirkossa.

Meille köröttelijöille kirkko jäi tällä kertaa valitettavasti vähän "välikirkoksi". Hattulan Pyhän Ristin kirkon ja Tyrvännön kirkon välimaastossa sijaitseva kirkkorakennus oli kiinni siellä käydessämme. Ulkoapäin toki ihastelimme komeaa kirkkoa, joka sijaitsee korkealla mäellä juuri sellaisella paikalla, mihin voi ajatella kirkon kuuluvan. Mieleenpainuvinta Hattulan kirkossa olikin juuri kirkon 48 metriä korkea kellotorni, joka erottui mäeltä jo kaukaa kaikkiin mahdollisiin suuntiin kirkkoa eri suunnista lähestyttäessä. On jotenkin lohdullista ajatella, että sama kirkko torneineen on pysynyt siinä mäellä riippumatta siitä, mitä kaikkea ympärillä aikojen kuluessa on tapahtunut, mitä on rakennettu ja mitä purettu.

Hattulan kirkosta Wikipediassa

Hattulan kirkosta Hattulan seurakunnan verkkosivulla

Hattulan Pyhän Ristin Kirkko - kirkko jolla on asiaa

Hattulan Pyhän Ristin kirkko eli Hattulan vanha kirkko on 1400-luvun lopulla rakennettu tiilikirkko, joka on jo keskiajalla toiminut pyhiinvaelluskohteena. Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkkorakennus. Kirkko on täynnä historiaa, ja 500 vuotta vanhojen seinämaalausten lisäksi rakennuksesta löytyy muun muassa maamme vanhin saarnastuoli, vuodelta 1550. Vanhaa kirkkoa on sen historian aikana restauroitu useaan otteeseen, muun muassa muutaman salamaniskun takia.

Tänä kesänä Hattulan Pyhän Ristin kirkko on ollut otsikoissa erityisesti kirjailija Anneli Kannon kirjoittaman Rottien pyhimys -teoksen takia. Kirja kertoo tarinan kirkon maalaukset tehneistä kirkkomaalareista, joista tosiasiassa ei tiedetä juuri mitään. Meistä köröttelijöistä kumpikaan ei ole vielä lukenut kirjaa, mutta seurueeseemme kuulunut köröttelijä-kuopuksen mummu suositteli sitä vahvasti. Itse asiassa vierailu Hattulaan oli meillä suunnitelmissa juuri kirjan herättämän mielenkiinnon takia jo ennen varsinaisen kirkkokeräilyn alkamista.

Satuimme kirkkoon siten, että pääsimme mukaan opastetulle kierrokselle pienen ryhmän kanssa. Suosittelemme opastusta, koska opas osaa nostaa loputtomien yksityiskohtien joukosta esille kenties ne kiinnostavimmat. Meidän seurueemme oli lukenut kirjan lisäksi useita kirkkoa koskevia artikkeleita ja vähän listannutkin mielenkiinnon kohteita ylös etukäteen, mutta ilman opasta ne olisivat silti saattaneet jäädä huomaamatta.

Hattulan vanhan kirkon seinä- ja kattomaalausten tarkoituksena oli alun perin opettaa ja selittää Raamatun sanaa seurakuntalaisille konkreettisen kuvakerronnan keinoin. Visuaalisesti kirkon kaikki pinnat peittävät noin 193 maalausta ovatkin varsinaista ilotulitusta, eri aikoina toki välillä osin peitettyinä ja sitten jälleen entisöityinä. Kirkon maalareitten kädenjälki oli omaleimaista ja maalarit ovat mitä ilmeisimmin halunneet tallentaa tarinoihin varsin värikkäästi omia tulkintojaan asioista ja ilmiöistä, jotka eivät ole olleet heille omasta kokemusmaailmasta tuttuja. Seinillä seikkailee joutsenen ja pulun sekoituksen näköisiä albatrosseja, laamaa muistuttava leijona, toreilla tavattuja jonglöörejä sekä viikunapuun lehvien tilalle maalattuja saunavihtoja. Pedagoginen viestintä on vahvaa. Kun kirkossakävijöille on haluttu tehdä joku asia selväksi, vaikkapa hyvän ja pahan välinen ero, se todella näkyy kuvista. Esimerkiksi yhdessä maalauksista rikas mies on jätetty selkeän tylysti Jeesuksen alapuolelle ja köyhä korotettu hyvään asemaan Jeesuksen yläpuolella kuvastamaan mitä ilmeisimmin maallisten asioiden arvottomuutta suhteessa nöyryyteen ja kuuliaisuuteen.

Kirkossa meitä opastanut Ruska kertoi kirkosta elävästi ja mieleenpainuvasti. Ikivanhan puisen kastemaljan kohdalla hän pysähtyi pohtimaan kertomusta siitä, miten pojat oli tapana kastaa lämpimällä ja tytöt kylmällä vedelle "...ilmeisesti siksi, että tytöt saivat sovittaa Eevan syntiä. Tai jotain muuta sellaista epäreilua." Epäreiluus tyttöjä ja naissukupuolta kohtaan oli todella läsnä muissakin kirkon yksityiskohdissa kuten siinä, että Jeesuksen sukupuuhun ei tämän kirkon tarinan mukaan mahtunut yhtään naista Marian lisäksi.

Kirkkopiha oli vaatimaton, oikeastaan hämmästyttävän hoitamattoman oloinen. Mietimmekin, oliko ruoho jätetty tarkoituksella pitkäksi ja rikkaruohojen peittämäksi korostamaan kirkon ikää ja rosoisia tarinoita. Hautausmaa sen sijaan oli hyvin hoidettu ja erityisen hienoa siinä oli kaunis näkymä järvelle. 

Hattulan vanhaan kirkkoon palasimme keskusteluissamme monessa yhteydessä käyntimme jälkeenkin, kun kirkko nousi ajankohtaisuutensa johdosta esille sekä lehdissä että kuopuksen koulutunneilla. Tämä kirkko jäi mieleen vahvana, äänekkäänä ja kapinallisena persoonana, jolla aivan varmasti on ollut asiaa seurakuntalaisilleen eri aikoina. Ja varmasti myös vaikutusvaltaa, hyvässä ja pahassa.

Hattulan Pyhän Ristin kirkosta Wikipediassa

Pyhän Ristin kirkosta Hattulan seurakunnan sivuilla

Hattulan Pyhän Ristin kirkosta Tiekirkot-verkkosivulla

Pyhän Ristin harmaakivikirkko Taivassalossa

Pyhälle Ristille pyhitetty ja sen mukaan nimetty Taivassalon kirkko on harmaakivikirkko, jonka historia ylettyy aina 1400-luvulle asti. Tutkimukset osoittavat kirkon olevan rakennettu 1420- ja 1440-lukujen välisenä aikana. Taivassalossa on todennäköisesti ollut kirkko jo 1200-luvulla, mutta vanhat puukirkot eivät ole säilyneet.

Taivassalon Pyhän Ristin kirkossa voi löytää monia yksityiskohtia, jotka ovat merkittäviä suomalaisen kirkkohistorian kannalta. Arvioidusti 1300-luvun alkupuolelta peräisin oleva krusifiksi on mahdollisesti Liedon mestarin, keskiajalla hypoteettisesti vaikuttaneen kuvanveistäjän, käsialaa. Toisaalta jylhä ja vaikuttava kaariholvi viittaa siihen, että kirkon rakennustöissä mukana olisi ollut Pernajan mestari, Itä-Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa pyhättöjä suunnitellut kirkonrakentaja.

Pyhän Ristin kirkko sijaitsee keskellä Taivassaloa, maantien kulkiessa joka suunnalta hyvin läheltä kirkkoa. Tämän kirkon kohdalla sen ympärille asettuva hautausmaa ei tehnyt meihin satunnaisina kävijöinä erityistä vaikutusta, vaan huomio kiinnittyi tyylikkääseen kiviseinäiseen kirkkorakennukseen itseensä.

Erityisen vaikutuksen kirkko teki meihin heti sisälle astuessamme värikkäiden, rikkaiden seinämaalaustensa takia. Oli kuin kirkko olisi tatuoitu päästä varpaisiin. Voimakkailla väreillä aikanaan entisöidyt kuvat ovat alkuperäisten päälle maalattuja ja siksi erottuvat edelleen pinnoista kuin uudet. Jos Martinkirkko Turussa on korostetun pelkistetty ja harmoninen, Taivassalon Pyhän Ristin kirkko on kaikessa runsaudessaan sen äärimmäinen vastakohta tai ainakin hyvin erilainen. Sinänsä tämäkin kirkko oli kutsuva ja kodikas: Jos siellä istuisi yksin, omiin ajatuksiin vaipumisen sijasta mielenrauhaa voisi hakea uppoutumalla lukemattomiin koristeellisiin, osin jopa sarjakuvamaisiin maalauksiin ja niiden takana oleviin tarinoihin.

Joissain aiemmissa kirjoituksissa jo viittasimmekin siihen, että kirkoilla rakennuksina tuntuu olevan hyvin erilaisia lähestymistapoja vuorovaikutukseen seurakuntalaisten kanssa. Osa kutsuu kodikkaaseen tai hartaaseen hiljaisuuteen, osa haastaa ajatteluun tai keskusteluun äänekkäästikin erilaisin visuaalisin keinoin. Tässä mielessä kirkot ovat olleet ja ovat edelleen kiinnostavia medioita, joissa vahvaa ääntä ovat saaneet saarnaajien ja seurakuntalaisten lisäksi käyttää arkkitehdit, entisöijät, kirkkomaalausten tekijät ja erilaiset suunnittelijat eri aikoina.

Pyhän Ristin kirkosta Taivassalon verkkosivulla

Taivassalon kirkosta Wikipediassa

Taivassalon kirkosta Tiekirkot-verkkosivulla